2. Valhe

Osan kuvat on kuvattu jo aikoja sitten, mutta tekstit oli vielä kesken. Nyt oon saanu neki valmiiksi, mutta tää tarina tuli jo nyt tiensä päähän, josta syystä tämä osa loppuu kesken.. :(

(Päivityksissä ja tämän osan lopussa lukee miksi)

 

Vihdoin toinen osa! :) Kiitos tositosi paljon edelliseen osaan kommentoineille. On aivan ihana lukea teidän kommentteja, koska ne saa jatkamaan tätä vaan nopeammin. :) Niinku jotku on varmaan jo huomannutkin, niin "etusivulle" on tullut uusi "päivityksiä" -otsikko, josta voi lukea uuden osan ilmestymisistä ja niinkin yleisestä kuin pelin ongelmista.. Tosiaan jouduin 20.4 poistamaan ja asentamaan kaikki simssit uudestaan, ja menetin sitte kaikki pelitallennukset ja muut. Jotkut tän osan kuvista oli otettu jo aikaisemmin, mutta osan kuvista jouduin ottamaan tän ongelman jälkeen, joten kaikki ei välttämättä oo täysin samalla tavalla.. Mutta nyt osan pariin. Toivottavasti tykkäätte! :)

Huom! Osat saattavat sisältää rajuakin kielenkäyttöä, joten lukeminen omalla vastuulla!

***

"Kerro mulle mitä oikeesti on tapahtunut!" Yritin turhaan kysellä Julielta.

"Onko sillä mitään merkitystä?" Julie vastasi normaaliin tapaansa. Ainakin hän oli vielä oma itsensä.

"Sehän ei voinut olla Ryan, eihän?" Kysyin hieman ivallisesti ja tiesin Julien seuraavan reaktion.

"...Kuinka niin?" Julie hätkähti ja nousi varovasti. Naamallani oli edelleen se sama virne.

"Kerro mulle. Sano ettet sä ole tekemisissä sen kusipään kanssa." Sanoin rauhallisesti ja elättelin turhaan toivoa, että Julie olisi tullut järkiinsä.

"Miksi sä tuollaista kysyt? E-eihän se voinut olla hän. Emmehän me ole nähneet aikoihin." Julie sanoi varovasti, eikä edes vilkaissut minuun päin. Hän valehtelee.

Otin paremman asennon ja käännyin kohti Juliea.

"Miksi sä et sitten vain kerro?" Kysyin edelleen rauhallisella äänellä. Oli ehkä vain hyvä, ettei Julie myönnä sitä, en tiedä pystyisinkö hillitsemään itseäni. Kunnioitukseni sitä jätkää kohtaan on pahasti miinuksen puolella.

Samassa Julie käänsi varovasti katseensa minuun.

"Okei, se oli Ryan. Mutta ei sillä ole enää mitään väliä!" Julie sanoi itkuisella äänellä.

Yritin pysytellä rauhallisena, kunnes nousin nopeasti seisomaan.

"Ei, ei, ei, ei!" Sisälläni kiehui. Miten joku ei osaa päästää vain irti?

"Tajuatko, että sä vain satutat itseäsi! Siitä jätkästä on vain haittaa. Se ei oo ikinä saanut mitään hyvää aikaiseksi!" Sanat tulvivat suustani, enkä saanut niitä loppumaan.

"..Mutta mä rakastin sitä." Julie sai sanottua hiljaa keskeyttäen minut.

"Se leikki sun kanssa, ei se sua oo ikinä rakastanut! Se jätkä ei muutu ikinä." Jatkoin syyllistämistä ja tuijotin häntä vihaisena.

Julie nousi polvilleen ja purskahti itkuun.

"Mä en tiedä missä Ryan on nyt. Mä pelkään että sille on sattunut jotain!" Julie sanoi hädissään.

"Oletko sä nähnyt naamaasi? Luuletko että sitä kiinnostaa mitä sulle on tapahtunut?" Vastasin ihmetellen Julien käytöstä.

Huomasin oikean pelon Julien silmissä ja laskin ääntäni.

"No ethän sä voinu.."
 

...JA TÄHÄN LOPPU ! OON NIIN PAHOILLANI :(
Mutta kun se koko peli ei edes suostunut käynnistymään, niin jouduin sit poistamaan pelin. Lisäosineen, kamasetteineen, tallennuksineen, ladattuineen. ..kaiken.
Jos ketään edes kiinnostaa (kommentoikaa!), voin kirjottaa tänne joskus, että mitä suurinpiirteen ois tapahtunu tän kohtauksen jälkeen.
MUTTA, uusi tarina alkaa mahollisimman pian. ;)